Fennoscandian mining and exploration conference 2015 @ Levi

Koska yksi lapin reissu vuodessa ei missään nimessä riitä, vai mitä? Alku syksystä ollut kallioperägeologinen kenttäkurssi oli ehdottomasti upea kokemus. Kun tarjottiin mahdollisuutta osallistua Suomen suurimpaan alan konferenssiin ja siinä samalla päästä taas kerran lähes viikoksi lappiin, niin ei eihän siitä voinut kieltäytyä. FEM2015 järjestettiin tapansa mukaan Levillä, marraskuun alussa. 

Pohjalaisella oli ns. lapsiviikonloppu FEMiä edeltävänä viikonloppuna, joten lähdin matkaan maanantaina 2.11. Seinäjoelta. Säästin neljätuntia junassa istumista tällä järjestelyllä ja voin luvata, että 10 junassa ja bussissa istuttua tuntia myöhemmin Levillä ratkaisu ei kaduttanut yhtään. Yövyimme Levin vanhimpiin majoitusyrityksiin kuuluvassa hotelli Sirkantähdessä (ainakin meille väitettiin sen olevan vanhimpia…). Ei voinut valittaa, kun kahden hengen huoneeseen kuului lisävarusteena sauna (jota tosin emme huonekaverini kanssa ehtineet lämmittää kertaakaan).  

Reissuun oleellisena osana kuului mahdollisuus päästä vierailulle Kittilän kultakaivokselle heti tiistaiaamuna. Kaivoksella kuvaaminen oli valitettavasti kielletty, joten kuvallista materiaalia reissusta ei oikeastaan ole. Kaivoksella käynti oli kuitenkin oikein mukava kokemus. Saimme paljon tietoa etenkin erilaisista malminjalostusprosesseista, sekä pääsimme näkemään näitä prosesseja ihan käytännössä. 

Tiistai-illan käytimme tutustumalla messualueen ständeihin ja yrityksiin Ice-breaker bileiden yhteydessä. Asiaan kuuluvasti oli juotavaa ja oli syötävää, sekä todella paljon ihmisiä ja pirun kuuma sisällä. Nimensä mukaan nämä ”bileet” todella toimivat ”jäänmurtajana” ja seuraavana päivänä eri yritysten edustajille olikin huomattavasti helpompi mennä tyrkyttämään omaa osaamistaan ja CV:tään. Loppuajan Levillä käytimme tehokkaasti pyörimällä messualueella. Aina välillä suunnistimme luentosaliin kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa. 

Tiistain ice-breaker pippaloista suunnistin migreenin ajamana ajoissa nukkumaan, mutta keskiviikkoillan Mining Night venähti pikkutunneille saakka. Ennen lähtöä Mining Nightin pukukoodi, smart casual, aiheutti hieman päänvaivaa, mutta siitäkin selvittiin. Tulin reissun aikana siihen tulokseen, että joulun jälkeen minun on pakko etsiä itselleni järkevä ”pikkumusta” ja jotain niin sanottuja edustusvaatteita. Edes jakku, tai jotain. 

Kotimatka alkoi Leviltä torstaina hieman ennen viittä. Pääosa suuntasi bussilla Ouluun saakka, mutta itse hyppäsin pois jo Rovaniemellä. Junassa uni tuli nopeasti, onneksi. 

Mä haluan tänne uudestaan!