Saliohjelma

Lauantaina oli kaverin synttärit. Synttärit järjestettin illanistujais-periaatteella, kuten tavallista. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa treenikavereita enemmänkin samaan aikaan. Muutamia kun ei tule nähtyä enää niin kovin usein, kun pääasiassa olen siirtynyt treenaamaan ihan treenisalille, kun aiemmin kävin yliopistolla. Synttärisankari tyttöystävänsä kanssa lähtee vuoden vaihteen jälkeen neljäksi kuukaudeksi Aasiaan. Sitä ennen on vielä tiedossa läksiäiset uutena vuotena. Mutta mitä sitten? Täytyy varmaan itse järjestää illanistujaisia, ettei tule ihan hiljaista. 

Joka tapauksessa, kuten tavallista, olin lopulta kotona joskus kolmen aikaan yöllä, vaikka tarkoitus (taas kerran) oli kotiutua vielä ihan ihmisten aikaan. Valvomisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta liian lyhyiksi jääneet yöunet sen sijaan vähän hiljensivät tahtia sunnuntaina. 

Eilen iltapäivällä olikin tiedossa ensimmäinen varsinainen pt-tapaaminen salilla. A oli tehnyt mulle saliohjelman nyt, kun olen jotakuinkin tottunut kuukausi sitten tehtyihin ruokavaliomuutoksiin. Mä en ole käynyt salilla kuin ehkä neljä kertaa koko elämäni aikana aikasemmin, koska pääasiassa en ole tykännyt salilla olemisesta. Eilisen perusteella uskoisin suurimman syyn löytyvän väärin tehdystä tekniikasta, liian pienistä/suurista painoista ja vääristä liikkeistä. Oli ihan eri juttu tehdä ohjelmaa, joka oli tehty ihan mua varten, kuin jostain naisten lehdestä bongattua "kesäkuntoon kuukaudessa" ohjelmaa. 

Tehtiin eilen ohjelma A:n kanssa läpi niin, että hän katsoi tekniikan, korjasi jos meni pieleen ja piti huolta siitä, että painot on sopivat. Tämän jälkeen sain ohjelman tassuuni ja sain ohjeeksi käydä salilla noin joka toinen päivä, eli sellainen 3-4 kertaa viikossa siitä sitten tulee. A on ihan huippu pt, ihan niin kuin olin olettanutkin. Kannustaa heti, kun alkaa tuntua ettei jaksa enää yhtään enempää, mutta samalla on jämäkkä ja sanoo kyllä suoraan. A on muutenkin suorapuheista tyyppiä, mutta toki siihen varmasti vaikuttaa myös se että ollaan tunnettu jo jokunen vuosi, joten hän myös tietää etten heti pelästy. 

Mulle jäi salikäynnistä tosi hyvä fiilis ja hirvittävä hinku mennä heti uudestaan. Lepopäivät on kuitenkin tärkeitä, joten tänään en lähde (ja koska ruotsin tentti ei takuulla mene läpi, jos en lue), mutta huomenna aion löytää jonkun raon, jossa ehdin salille. Päätin jo, että motivaation takaamiseksi hankin heti sellaisen kuukausikortin sinne, että sitten kun tuntuu ettei huvita, niin tulisi mentyä edes siksi, kun se on maksettu jo. 

Kuntokuuri

Siitä on jotakuinkin kuukausi, kun pt pisti mut sille "kuntokuurille". Silloin hän kävi läpi viikon ajan pitämäni ruokapäiväkirjan ja teki parannusehdotuksia. Kuten jo aiemmin sanottua, nuo parannusehdotukset koskivat pääasiassa päivittäistä proteiininsaantia ja veden juontia. Viimeisen kuukauden aikana olen siis karsinut turhia hiilareita pois, lisännyt proteiineja ja juonut vettä niin, että olen ollut toisinaan varma siitä, että kohta saan jonkun vesipöhön. Viljatuotteita olen korvannut kasviksilla ja hedelmillä niin ahkerasti, että toisinaan olen pelännyt muuttuvani kokonaan vihreäksi ihan itsekin. 

Mitään vesipöhöä ei tullut, enkä ole muuttunut vihreäksi, ainakaan vielä. Veden juonnin myötä olo parantui yllättävän nopeasti. Parin päivän veden litkimisen jälkeen olo oli aamusta saakka pirteämpi, kuin aikoihin. Sittemmin päiväväsymyksestä onkin saanut syyttää vain itseään ja laukussa komeilevaa, täyttä, vesipulloa. Mitä tyhjempi se on, sitä parempi on olokin. Ei se pt ainakaan tässä asiassa valehdellut.

Koska proteiinia lisättiin, jotain täytyi myös ottaa ruokavaliosta pois, sillä yhtään minkään lisääminen on yleensä yhtä kuin lisää kaloreita. Joten jos ajatus ei ole saada massaa konkreettisesti lisää (ja yleensä myös aika äkkiä), on jotain otettava pois. Minä karsin hiilareita. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jätin lounaalta ja päivälliseltä pois leivän ja viikolla syödyn aamupuronkin korvaan kahtena aamuna viikossa soijajogurtilla. Puuron/jogurtin päälle tuuppaan yleensä pari kourallista marjoja ja kourallisen pähkinöitä. Proteiinijauheeseen (soijasta) tutustuttuani olen sekoittanut sitä aamuisin puuron/jogurtin joukkoon. Tämä on ollut hyvä tapa lisätä päivän proteiineja etenkin niinä päivinä, kun kotonakin syödään kasvisruokaa (mä olen allerginen maidolle ja mies soijalle+pähkinöille, joten meillä on välillä kasvisruokien kanssa vähän mielikuvitus kortilla, kun proteiinia ruokaan pitäisi keksiä). 

Mitään muuta en ole tehnyt. Ruokavaliomuutosten myötä olo on tosiaan parantunut ja olen järkyttävän paljon pirteämpi, kuin aikoihin. Iltapäivällä tuleva väsymys on hävinnyt kokonaan, samoin vatsan turvotus katosi viljojen vähentämisen jälkeen. Liikuntaa en ole varsinaisesti lisännyt, mutta olon ja vireystason kohennuttua tiedän kyllä, että olen luonnostaan liikkunut enemmän. Viikko sitten uskaltauduin ensimmäisen kerran vaa'allekin, - 3 kg! Mä painan alle 60 kg! 

Mulle tää "kuntokuuri" on selkeästi sopinut paremmin kuin hyvin. Olen ehdottomasti myyty, koukussa ja kaikkea siltä väliltä. Enää puuttuu liikuntaohjelma ja sitä aloitellaan ilmeisesti tulevana sunnuntaina saliohjelman merkeissä. 

Kuntokuuri

Se tuntuu olevan muotia tällä hetkellä, joten pitihän sitä sitten itsekin ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä asialle. Tai oikeammin ulkoistin niskasta kiinniottamisen treenikaverilleni, joka kouluttautuu personal traineriksi tällä hetkellä. Hän lupasi laittaa minut kesäkuntoon ensi kesäksi. Samalla lupauduin toimimaan hänen "näyttötyönään", eli harjoitusasiakkaana, mikäli siihen on tarvetta. Itse en ole koskaan aiemmin yhdenkään pt:n palveluja käyttänyt ja nytkin luonnolliselta tuntuu se, että pt:nä toimii hyvä kaveri. Hän kuitenkin tuntee minut ja samalla myös reuman tilanteen jne. Pt:ni on kuitenkin onneksi sen tyylinen, että varmasti sanoo suoraan, jos ei ala tuloksia näkymään. 

Koko homma lähti liikkeelle about kaksi viikkoa sitten, kun pt:ni pisti minut pitämään ruokapäiväkirjaa viikon ajan. Minulla on aiemmin ollut tietynlainen käsitys syömisistäni ja täytyy kyllä myöntää, että viikon seuraaminen oli todella valaisevaa! Jo antaessani ruokapäiväkirjaa tiesin kyllä itsekin, missä on vika. Kaverilta tuli vastaus seuraavana päivänä treeneissä: periaatteessa ruokapäiväkirja oli hyvä, ei mitään ylimääräistä (paitsi juustokakkua viikonloppuna, namskis), muttei kyllä myöskään proteiinia tai vettä tarpeeksi. Tämän tiesin. Liian vähällä vedellä tarkoitetaan tässä nyt sitä, kun pääsääntöisesti päivän aikana tulen juoneeksi noin 7 dl vettä (myös treenipäivinä), kun en muka "ehdi" juomaan enempää. Joo, sen jälkeen olen oppinut, että se vesipullon avaaminen ja sulkeminen kestää hurjat 2 sekuntia. Olenkin nyt viikon ajan opetellut juomaan enemmän vettä päästen viikonloppuna jo melkein 1,5 litraan päivässä! Pienet on joo ilot täällä :D

Proteiinien puutteen tiesin jo itsekin. Samoin sen, että leivän mussutukseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Palautetuokiosta viisastuneena viime perjantaina kannettiin kotiin kauppakassillinen vihanneksia, hedelmiä, soijajugurttia, papuja, kanaa jne. Proteiinikuuri on siis alkanut. Leivän jätin pois viikonloppuaamuja lukuunottamatta. Ja tuolloinkin lupasin pyhästi syödä ensin vaikka soijajogurttia ja vasta sen jälkeen leipää. Ihmettelin hiukan lauantaiaamuna, että miksi? Tein kuitenkin työtä käskettyä ja huomasin, että jogurtin jälkeen ei jaksanutkaan enää syödä, kuin yhden viipaleen leipää. Arkiaamujen puuron olen myös joka toinen aamu korvannut lautasellisella soijajogurttia, marjoilla ja pähkinöillä höystettynä. Vähän alkuun epäilytti mutta ei, ei todellakaan tullut nälkä! Päinvastoin jogurtti piti nälkää pois vielä paremmin kuin puuro. 

Tällä hetkellä olen intoa täynnä tämän projektin suhteen. Minulla on pituutta ruhtinaalliset 153 cm (pätkä mikä pätkä :D), mutta painoa on kuitenkin kertynyt 60 kg. Ei siis liene epäselvää, että jotain asialle olisi hyvä tehdä. Nyt opettelen sisäistämään muutokset ruokavaliossa ja odottelen pt:ni minulle tekemää liikuntaohjelmaa, joka tulee taatusti ainakin sisältämään karate-treenit kolmesti viikossa. Siitä ei ole epäilystäkään. 

Tästä se alkaa, malakiittin kesäkuntoon -projekti! 

Moussaka

Meillä tehdään paljon ruokaa ja pääasiassa itse niin alusta saakka, kuin vain taidot ja aika antaa myöten. Leivon myös hyvin mielelläni aina, kun siihen vain on ylimääräistä aikaa. Pohdin pitkään ihan varsinaisen reseptiblogin avaamista, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, etten ole kovinkaan hyvä ylläpitämään montaa blogia yhtäaikaa. Päätin sitten tehdä tästä sellaisen sekasikiöblogin, joka pitää sisällään kaikenlaista, myös niitä reseptejä ihan vain siltä varalta, että joku muukin tykkää laittaa ruokaa. Ja onpahan sitten vastaisuuden varalle niitä ohjeita tallessa edes jossain. 

Meillä yleensä pyritään syömään suhteellisen terveellisesti (ei tosin ihan joka kerta). Olemme kasanneet viikottaisen ruokavalion niin, että joka viikko syötäisiin ainakin kerran kasvisruokaa, kerran liharuokaa ja kerran kalaruokaa. Meillä tehdään pääsääntöisesti ruokaa aina kerralla vähän isompi satsi niin, että siitä syö vähintään pari päivää ja riittää vielä miehelle töihin evääksikin. Yritän kuitenkin pienennellä ohjeita, jotta niistä ei tule ihan hervottomia.

Pitemmittä puheitta, tein viime viikolla moussakaa, koska mies sitä kovasti hinkui. Aito moussakahan käsittääkseni tehdään pelkästään munakoisosta. Minä kuitenkin tykkään laittaa siihen vähän perunaa, jolloin ruuasta tulee ruokaisampi. Korvaan myös yleensä osan munakoisosta kesäkurpitsalla. Ruuan alkuperäinen ohje löytyy täältä Moussaka

Moussaka:

 1 Sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

Öljyä

200 g herkkusieniä

1 tlk papuja (minä laitoin ruskeita)

1 tlk tomaattimurskaa

1 laakerinlehti

1 rkl soijakastiketta

ripaus mustapippuria

ripaus paprikajauhetta

ripaus basilikaa

ripaus timjamia

ripaus kanelia

5-6 dl maitoa

4 rkl vehnäjauhoja

2 dl juustoraastetta

ripaus muskottia

1 munakoiso

4-6 perunaa

1 kesäkurpitsa

korppujauhoja

Tomaattikastike: Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Pilko herkkusienet ja valuta pavuista pois neste. Kuumenna öljy pannulla ja paista sipuleita hetki. Lisää sienet ja paista hetki (kunnes neste on imeytynyt). Sekoita joukkoon pavut, tomaattimurska ja mausteet (laakerinlehti, soijakastike, paprikajauhe, mustapipuri, basilika, timjami ja kaneli). Anna kastikkeet hautua noin 15 minuuttia. Poista laakerinlehti tämän jälkeen.

Valkokastike: Mittaa kattilaan jauhot ja sekoita joukkoon vähitellen maito (kannattaa vatkata vispilällä, niin ei tule paakkuja). Kuumenna kastiketta kokoajan sekoittaen, kunnes se kiehuu. Anna hautua noin 5 minuuttia, välillä sekoittaen. Lisää juustoraaste ja mausta muskotilla ja tarvittaessa suolalla.

Pese munakoiso ja leikkaa se noin puolen sentin viipaleiksi. Pehmitä munakoisoviipaleita pienissä erissä tilkassa öljyä pannulla. 

Kuori perunat ja pese kesäkurpitsa. Viipaloi molemmat.

Laita öljyllä voidellun vuuan pohjalle kerros munakoisoviipaleita ja päälle vähän korppujauhoja. Levitä viipaleiden päälle kerros tomaattikastiketta ja valkokastiketta. Lado seuraavaksi kerros perunaviipaleita ja laita kastikkeita samoin, kuin edellä. Toista kerroksia niin kauan, kuin kastikkeita riittää (meillä ei tule kuin 2 kerrosta, koska meidän vuoka on pirun iso). Lado päällimmäiseksi kerros kesäkurpitsaviipaleita ja kaada loput valkokastikkeesta viipaleiden päälle. Halutessasi voit vielä ripotella päälle juustoraastetta. 

Paista noin 200 asteessa uunin alatasossa 30-40 minuuttia (meidän uunilla kypsennysaika oli melkein tunti).