perjantai 29. marraskuuta 2013

Kuntokuuri

Siitä on jotakuinkin kuukausi, kun pt pisti mut sille "kuntokuurille". Silloin hän kävi läpi viikon ajan pitämäni ruokapäiväkirjan ja teki parannusehdotuksia. Kuten jo aiemmin sanottua, nuo parannusehdotukset koskivat pääasiassa päivittäistä proteiininsaantia ja veden juontia. Viimeisen kuukauden aikana olen siis karsinut turhia hiilareita pois, lisännyt proteiineja ja juonut vettä niin, että olen ollut toisinaan varma siitä, että kohta saan jonkun vesipöhön. Viljatuotteita olen korvannut kasviksilla ja hedelmillä niin ahkerasti, että toisinaan olen pelännyt muuttuvani kokonaan vihreäksi ihan itsekin. 

Mitään vesipöhöä ei tullut, enkä ole muuttunut vihreäksi, ainakaan vielä. Veden juonnin myötä olo parantui yllättävän nopeasti. Parin päivän veden litkimisen jälkeen olo oli aamusta saakka pirteämpi, kuin aikoihin. Sittemmin päiväväsymyksestä onkin saanut syyttää vain itseään ja laukussa komeilevaa, täyttä, vesipulloa. Mitä tyhjempi se on, sitä parempi on olokin. Ei se pt ainakaan tässä asiassa valehdellut.

Koska proteiinia lisättiin, jotain täytyi myös ottaa ruokavaliosta pois, sillä yhtään minkään lisääminen on yleensä yhtä kuin lisää kaloreita. Joten jos ajatus ei ole saada massaa konkreettisesti lisää (ja yleensä myös aika äkkiä), on jotain otettava pois. Minä karsin hiilareita. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jätin lounaalta ja päivälliseltä pois leivän ja viikolla syödyn aamupuronkin korvaan kahtena aamuna viikossa soijajogurtilla. Puuron/jogurtin päälle tuuppaan yleensä pari kourallista marjoja ja kourallisen pähkinöitä. Proteiinijauheeseen (soijasta) tutustuttuani olen sekoittanut sitä aamuisin puuron/jogurtin joukkoon. Tämä on ollut hyvä tapa lisätä päivän proteiineja etenkin niinä päivinä, kun kotonakin syödään kasvisruokaa (mä olen allerginen maidolle ja mies soijalle+pähkinöille, joten meillä on välillä kasvisruokien kanssa vähän mielikuvitus kortilla, kun proteiinia ruokaan pitäisi keksiä). 

Mitään muuta en ole tehnyt. Ruokavaliomuutosten myötä olo on tosiaan parantunut ja olen järkyttävän paljon pirteämpi, kuin aikoihin. Iltapäivällä tuleva väsymys on hävinnyt kokonaan, samoin vatsan turvotus katosi viljojen vähentämisen jälkeen. Liikuntaa en ole varsinaisesti lisännyt, mutta olon ja vireystason kohennuttua tiedän kyllä, että olen luonnostaan liikkunut enemmän. Viikko sitten uskaltauduin ensimmäisen kerran vaa'allekin, - 3 kg! Mä painan alle 60 kg! 

Mulle tää "kuntokuuri" on selkeästi sopinut paremmin kuin hyvin. Olen ehdottomasti myyty, koukussa ja kaikkea siltä väliltä. Enää puuttuu liikuntaohjelma ja sitä aloitellaan ilmeisesti tulevana sunnuntaina saliohjelman merkeissä. 

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kuntokuuri

Se tuntuu olevan muotia tällä hetkellä, joten pitihän sitä sitten itsekin ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä asialle. Tai oikeammin ulkoistin niskasta kiinniottamisen treenikaverilleni, joka kouluttautuu personal traineriksi tällä hetkellä. Hän lupasi laittaa minut kesäkuntoon ensi kesäksi. Samalla lupauduin toimimaan hänen "näyttötyönään", eli harjoitusasiakkaana, mikäli siihen on tarvetta. Itse en ole koskaan aiemmin yhdenkään pt:n palveluja käyttänyt ja nytkin luonnolliselta tuntuu se, että pt:nä toimii hyvä kaveri. Hän kuitenkin tuntee minut ja samalla myös reuman tilanteen jne. Pt:ni on kuitenkin onneksi sen tyylinen, että varmasti sanoo suoraan, jos ei ala tuloksia näkymään. 

Koko homma lähti liikkeelle about kaksi viikkoa sitten, kun pt:ni pisti minut pitämään ruokapäiväkirjaa viikon ajan. Minulla on aiemmin ollut tietynlainen käsitys syömisistäni ja täytyy kyllä myöntää, että viikon seuraaminen oli todella valaisevaa! Jo antaessani ruokapäiväkirjaa tiesin kyllä itsekin, missä on vika. Kaverilta tuli vastaus seuraavana päivänä treeneissä: periaatteessa ruokapäiväkirja oli hyvä, ei mitään ylimääräistä (paitsi juustokakkua viikonloppuna, namskis), muttei kyllä myöskään proteiinia tai vettä tarpeeksi. Tämän tiesin. Liian vähällä vedellä tarkoitetaan tässä nyt sitä, kun pääsääntöisesti päivän aikana tulen juoneeksi noin 7 dl vettä (myös treenipäivinä), kun en muka "ehdi" juomaan enempää. Joo, sen jälkeen olen oppinut, että se vesipullon avaaminen ja sulkeminen kestää hurjat 2 sekuntia. Olenkin nyt viikon ajan opetellut juomaan enemmän vettä päästen viikonloppuna jo melkein 1,5 litraan päivässä! Pienet on joo ilot täällä :D

Proteiinien puutteen tiesin jo itsekin. Samoin sen, että leivän mussutukseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Palautetuokiosta viisastuneena viime perjantaina kannettiin kotiin kauppakassillinen vihanneksia, hedelmiä, soijajugurttia, papuja, kanaa jne. Proteiinikuuri on siis alkanut. Leivän jätin pois viikonloppuaamuja lukuunottamatta. Ja tuolloinkin lupasin pyhästi syödä ensin vaikka soijajogurttia ja vasta sen jälkeen leipää. Ihmettelin hiukan lauantaiaamuna, että miksi? Tein kuitenkin työtä käskettyä ja huomasin, että jogurtin jälkeen ei jaksanutkaan enää syödä, kuin yhden viipaleen leipää. Arkiaamujen puuron olen myös joka toinen aamu korvannut lautasellisella soijajogurttia, marjoilla ja pähkinöillä höystettynä. Vähän alkuun epäilytti mutta ei, ei todellakaan tullut nälkä! Päinvastoin jogurtti piti nälkää pois vielä paremmin kuin puuro. 

Tällä hetkellä olen intoa täynnä tämän projektin suhteen. Minulla on pituutta ruhtinaalliset 153 cm (pätkä mikä pätkä :D), mutta painoa on kuitenkin kertynyt 60 kg. Ei siis liene epäselvää, että jotain asialle olisi hyvä tehdä. Nyt opettelen sisäistämään muutokset ruokavaliossa ja odottelen pt:ni minulle tekemää liikuntaohjelmaa, joka tulee taatusti ainakin sisältämään karate-treenit kolmesti viikossa. Siitä ei ole epäilystäkään. 

Tästä se alkaa, malakiittin kesäkuntoon -projekti!