Luminen Nuuksio, 6.3.2016

Näin kevään kunniaksi on hyvä laittaa vielä yksi luminen Nuuksio päivitys. Pohjalainen lähti perjantaina töihin toiselle paikkakunnalle, aikomuksenaan viettää siellä koko viikonloppu. Lauantaina tuli kuitenkin viestiä, että herra saa työt valmiiksi jo aikaisemmin ja suuntaa kohti kotia vielä saman illan aikana. Sunnuntain siivoussuunnitelmat menivät uusiksi, kun päätimme aamulla, ihan extempore, lähteä Nuuksioon. 

Aiemmin olemme aina ajaneet Haukkalammelle saakka ja lähteneet sieltä tallustamaan milloin mitäkin reittiä pitkin. Tällä kertaa jätimme kuitenkin auton Luontokeskus Haltian parkkipaikalle. Suunnitelmana oli pieni ulkoilu ja sen jälkeen (vihdoin ja viimein) tutustuminen Haltian luontokeskukseen. Olemme ajaneet luontokeskuksen ohi lukuisia kertoja ja aina tulleet samaan lopputulokseen, että siellä pitäisi joku kerta käydä. No nyt käytiin ja käydään aivan varmasti toiste uudelleen. 

Luontokeskus Haltia

Pohjalainen oli työviikon jäljiltä aika väsynyt (ihmekös tuo, kun tekee lähes ympäripyöreää viikkoa), joten ulkoilu jäi aika lyhyeksi, taisimme kävellä ehkä noin 3 kilometriä. Seurasimme Haltialta lähtevää Maahisen kierrosta, joka oli todella helppokulkuinen . Myös talvella (olihan se suunnattu myös liikuntarajoitteisille). Päivä oli aika harmaa (ei kuitenkaan satanut), joten saimme kävellä rauhassa. Se on jännä, miten aurinkoisella kelillä ulkoilumaastot pursuavat väkeä, mutta heti kun taivaalla on pilviä, niin myös ulkoilualueet tyhjenevät. Ei se ulkoilu harmaalla kelillä nyt niin kamalaa ole. Eikä sateella, jos vain varusteet ovat kunnossa. 

Maahisen kierrokselle osui upea näköalapaikka, josta näkyi mm. kaukana alhaalla oleva Nuuksion Pitkäjärvi. Näkyi lumista metsää, sekä horisontissa siintävä korkea mäki. Pohdimme hetken, että mikä ihme nousee noin korkealle? Tulimme yksissä tuumin siihen tulokseen, että kyseessä taitaa olla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Kartan tarkastelu myöhemmin kotona tuki tätä päätelmää. 

Kuva näköalapaikalta.

Pidin luontokeskus Haltian näyttelystä kovasti. Se oli huomattavasti interaktiivisempi, kuin luontokeskusten näyttelyt yleensä (onhan se suhteellisen hiljattain rakennettu). Meitä kiinnosti eniten kosketusnäytöillä varustetut ruudut, joista pääsi selaamaan kuvia ja tietoja Suomen kansallispuistoista. Retkeilylistalle tuli monta uutta kohdetta. Haltian luontoshopista mukaan tarttui karttoja, sekä tietysti kasa eri kansallispuistojen haalarimerkkejä (jotka tosin taitavat päätyä koristamaan laukkua, ei opiskelijahaalareita). 

Niitä merkkejä. Kerralla piti saada kaikkien kansallispuistojen merkit, joissa olen käynyt.

Haltian ravintolaa on pakko kehaista sen verran, että buffetin ruoka oli todella hyvää. Mieltä lämmitti myös se, että tällaiselle ruokavammaisellekin (=gluteeniton&maidoton) buffetista löytyi montaa eri sorttia. Suosittelen pysähtymään myös Haltiassa, jos vain on liikkeellä Nuuksion suunnalla ja aikaa riittää. 

Kansallispuistojen tietojen, sekä kuvien selailun tuloksena olemme suunnitelleet tekevämme kevään ensimmäisen telttailureissun Liesjärven kansallispuistoon. Se on hieman kauempana kuin Nuuksio, mutta matka on kuitenkin sopiva yhden yön telttaretkelle.