Islanti osa 1 - saapuminen

Kiirettä on Islannin reissun jälkeen pitänyt. Töitä on tullut (vaihteeksi) tehtyä vähän enemmän, kuin alkuun oli tarkoitus. Matkakertomuksen kirjoittaminen on sitä myöten venähtänyt luvattoman paljon. 

Alkuun voisin todeta, että kaiken kaikkiaan reissu oli upea. Maisemat olivat henkeäsalpaavat ja samalla saatiin miehenkin kanssa vietettyä yhteistä laatuaikaa paikassa, jonne eivät arjen kiireet ulottuneet. Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka matkustelevat jopa useamman kerran vuodessa. Sää suosi meitä koko matkan ajan. Keskilämpötila pyöri +8 ja +10 asteen välissä. Pääosan ajasta oli pilvistä, muttei kuitenkaan varsinaisesti satanut.  Reissun jälkeinen paluu arkeenkin oli suhteellisen kivuton. 

Lento lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta sunnuntaina 19.5. neljän maissa iltapäivällä. Varsinainen matkanteko alkoi kuitenkin jo edellisenä päivänä, kun suuntasimme Turusta Helsinkiin kaikkien tavaroiden ja kisujen kanssa. Kisut jäivät tuttaville hoitoon Islanninmatkan ajaksi. Vähän jännitti, kun kisut ovat aika railakkaasti ottaneet yhteen täällä meillä kotona viimeisen kuukauden ajan. Sitä varten oli olemassa jo suunnitelma B, jos olisi näyttänyt siltä, että kissat täytyy saada eri paikkoihin hoitoon. Näin ei kuitenkaan (onneksi) ollut, vaan molemmat riiviöt käyttäytyivät ihan mallikelpoisesti hoitolassa. 

Sunnuntain lento oli merkitty lähteväksi puoli neljä Suomen aikaa. Matkatoimistosta oli ohjeistettu saapumaan lentoasemalle ihan viimeistään kahta tuntia ennen lennon lähtöä, mutta mielellään jo aikaisemminkin. Kärsimättöminä odottelijoina me olimme lentoasemalla lähes kolme tuntia ennen lennon lähtöä... Odottelemassa vähän lisää. Aika meni kuitenkin nopeasti, sillä halusin aivan ehdottomasti käydä kaakaolla lentoaseman Starbucksissa. Kaakaossa ei ollut mainittavan arvoista muuta, kuin hinta. Kovin ihmeellistä se ei siis ollut, mutta tulipahan kokeiltua. 

Kaakaon ja kahvin jälkeen kiertelimme lentoasemalla aikamme. Mukaan tarttui vielä R-kioskilta New Scientist -lehti matkalukemistoksi. Matkatavarathan me olimme toimittaneet oikeaan osoitteeseen jo heti lentoasemalle saavuttuamme. Samalla saimme varsinaiset lentoliput. Ystävällinen virkailija myös huomioi toiveemme, että haluaisimme ikkunan viereen. 

Lehtien ostelun ja lentoasema sightseeingin jälkeen tallustelimme porteille odottamaan lentokoneeseen pääsyä. 

Meidän lentokone. 

Lopulta lento lähti noin puolituntia myöhässä. Minullehan tämä oli ensimmäinen kerta lentokoneessa. Ja voi kyllä siitä sitten takaisin tultuamme kyseltiin, että jännittikö, oliko ihmeellistä ja niin edelleen. Summa summarun, ei jännittänyt ja ei se ei minusta ollut mitenkään kovin erikoista. Pääasiassa lentomatkustaminen osoittautui jotakuinkin yhtä tylsäksi, kuin mitä olin sen kuvitellutkin olevan. Matkaa kuitenkin piristi tuolin selkänojassa olleesta näytöstä katselemani Ice Age 3:nen. 

Maisemaa lentokoneesta lennettäessä Skandien ylitse (se vuoristo siinä Ruotsin ja Norjan välissä).

Keflavikin lentoasemalle saavuttuamme ensimmäinen tavoite matkatavaroiden hakemisen jälkeen oli löytää rahanvaihtopiste sekä paikka, jossa voimme vaihtaa bussi-voucherit varsinaisiin bussilippuihin. Molemmat sijaitvat kätevästi vierekkäin uloskäynnin vieressä, joten kovinkaan kauaa ei tarvinnut etsiskellä. Islannissa ei juurikaan käytetä käteistä ja yleisimmät luottokortit samoin, kuin visa electron käy kyllä maksuvälineenä lähes joka paikassa. Koska kiertomatkamme kuitenkin suuntautui maaseudulle, vaihdoimme varmuuden vuoksi 400 € käteistä Islannin kruunuiksi (se teki jotain 59 000 Islannin kruunua). Tämä riitti ainakin meillä aivan vallan mainiosti, jopa niin hyvin, että takaisin lähtiessämme pääsimme tutustumaan rahanvaihtopisteeseen uudelleen. 

Olimme varanneet lentokenttäkuljetuksen hotellille. Keflavikin lentoasemalta Reykjavikin keskustaan ajaa noin 45 minuuttia, eli ihan naapurissa se ei ole. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt. Keflavik sijaitsee suhteellisen nuoren laavakentän alueella, joten sitä katsellessa meni matka mukavasti. Bussi ajoi Reykjavikissä sijaitsevalle BSI-asemalle, jossa vaihdoimme uuteen bussiin, joka lopulta kuljetti meidät hotellille. Vähän turha, sillä meidän hotelli sijaitsi noin kilometrin päässä tuosta bussiasemasta, joten olisimme ihan vallan mainiosti voineet myös kävellä. 

Hotellin henkilökunta oli ystävällistä ja palvelualtista. Hotelli oli siisti ja muutenkin positiivinen yllätys. Meidän hotellinammehan Reykjavikissa toimi Hotel Natura, joka sijaitsee Reykjavikin lentoaseman kupeessa, noin 2 km päässä kauppakaduista. Juuri sopiva sijainti meille. Eikä näköaloistakaan ollut valittamista. Hotelliin pääsimme lopulta vasta seitsemän pintaan illalla. Matkasta väsyneinä päätimme tutustua katutasossa sijaitsevaan hotellin omaan ravintola Sattsiin. Ravintola oli positiivinen yllätys. Ruuaksi otetut, perinteiset islantilaiset kala ja lammas olivat todella herkullisia. 

Ruokailun jälkeen kutsuikin suihku ja sitä myöten nukkumatti. Kiertomatkalle lähtö tapahtuisi kuitenkin seuraavana aamuna ennen yhdeksää ja halusin ehtiä saamaan kunnon yöunet ennen sitä. 

Meidän hotellihuone ensimmäisenä yönä Reykjavikissa oli jokaisen geologin unelma, tulivuorihuone! Hienoja kuvia oli. 

Maisemaa hotellihuoneen ikkunasta.